Back to main page | Back to home page  

 

                                                                                      SLAAVIEN JOUKKOTUHO

 

Sanaa ‘holocaust’ eli joukkotuho käytetään yleisesti natsien juutalaisiin kohdistamasta politiikasta (mitä he kutsuivat lopulliseksi ratkaisuksi), juutalaisten hävityksestä. Hitler ei kuitenkaan kokenut itseään uhatuksi vain juutalaisten taholta, eivätkä he olleet natsismin ainoita uhreja. Hitler loi epäinhimillisen teorian ja käytännön kolmen kansanryhmän tuhoamisesta: juutalaisten, romanien ja slaavien. Näiden kansojen tuhkalla hän halusi lannoittaa uuden valtakunnan pellot.

 

Miksi nämä kansat? Mikä vastaus sitten onkaan, tilastot ovat surulliset. Uhreista 0,5 miljoonaa romania hävitettiin, yli 6 miljoonaa oli juutalaisia ja yli 31 miljoonaa oli slaaveja eri slaavilaisista valtioista. Joka kuudes puolalainen, joka neljäs valkovenäläinen, joka yhdeksäs jugoslavialainen, jne. hävitettiin. Uhreja, joiden joukossa oli lapsia, vanhuksia ja naisia, näännytettiin nälkään, kidutettiin, heille tehtiin kokeita, ja heidät tapettiin työllä. Monet heistä teloitettiin kaasukammioissa tai hirtettiin.

 

Hirvittävä tosiasia on, että natsien keskitysleireissä kuoli yli 11 miljoonaa ihmistä, ja yli 5 miljoonaa heistä oli slaaveja.

Suurin osa keskitysleireillä kuolleista juutalaisista oli peräisin slaavilaisista maista, enimmäkseen Puolasta (noin 3 miljoonaa) ja Neuvostoliitosta (noin 1,5 miljoonaa), Tsekkoslovakiasta (noin 300 000), Jugoslaviasta (noin 55 000), Bulgariasta (noin 7 000), nämä luvut tarkoittavat jotain slaavilaista kieltä äidinkielenään puhuneita ihmisiä jotka olivat jonkun slaavilaisen valtion kansalaisia.

 

Näistä suurista määristä natsien keskitysleireillä kuolleista noin 10 miljoonalla oli jonkun slaavilaisen valtion kansalaisuus ja slaavilainen kieli äidinkielenään tai toisena kielenään.

(Tilastoja: noin 4 862 000 slaavilaista juutalaista ja noin 5 000 000 muuta slaavia tai slaavilaisen valtion kansalaista kuoli natsien keskitysleireillä vuosina 1939 - 45. Suurimmalla osalla natsien keskitysleireillä kuolleista romaneista oli slaavilainen kieli äidinkielenään.)

 

Jos otamme huomioon, kuinka paljon ihmisiä kuoli toisessa maailmansodassa - noin 61 miljoonaa, joista noin 47 437 000 Euroopassa ja noin 13 563 000 muualla maailmassa - heidän joukossaan oli 35 miljoonaa slaavia (tähän lukuun on sisällytetty noin 4 863 000 slaavilaista juutalaista, jotka menehtyivät natsien keskitysleireillä, yli 31 000 000 muuta slaavia tai slaavilaisten valtioiden kansalaista)– huomaamme, että slaaveja ja slaavilaisia juutalaisia kuoli enemmän kuin mitään muita kansoja Euroopan mantereella tuona aikana.

 

Verisimmät taistelut käytiin slaavilaisten maiden maaperällä, ja siellä myös natsismin hirviö tuhottiin. Slaavilaiset juutalaiset ja muut slaavilaisten maiden kansalaiset osallistuivat suurin määrin partisaanijoukkoihin ja vapauttajien armeijoihin.

 

Juutalaisten hävitys oli yksi syy perustaa uusi maa, Israel, vuonna 1948. Juutalaiset muistavat yhä holokaustin. Joukkotuholle on omistettu monia museoita, näyttelyissä esitetään dokumentteja tuolta traagiselta ajanjaksolta, ja on olemassa lukuisia elokuvia ja kirjoja, jotka kertovat juutalaisten kärsimyksistä. Juutalaisten tragedialle on omistettu monia poliittisia ja kulttuuritapahtumia lähes kaikissa maailman maissa. Kun romanit eivät onnistuneet järjestäytymään itsenäiseksi kansakunnaksi ja valtioksi, me slaavilaiset kansat voimme seurata juutalaisten esimerkkiä. Meidän on muistettava slaavien joukkotuho.

 

Suurta vuosipäivää - 60 vuotta natsismin kukistamisesta - juhlitaan

                                          9. toukokuuta, 2005.

 

 

 

Slaavit olivat avainasemassa hitlerismin häviössä ja koko maailman pelastamisessa natsismin kauhulta. Kaikkien slaavilaisten kansojen ja slaavilaisten maiden johtajien tulee muistaa ja juhlia tätä hienoa päivää. Meidän tulisi muistuttaa maailmaa slaavien joukkotuhosta ja meidän tulisi tuoda ihmisten tietoon tämä surullinen ja ylpeä nimi: SLAAVIEN JOUKKOTUHO.

 

Koko maailman ja erityisesti meidän, slaavilaisten ihmisten, tulisi muistaa tämä sivu historiassamme eikä koskaan unohtaa sitä. Yli 35 miljoonaa ihmishenkeä ja hirvittävät kärsimykset tulivat slaavilaisen joukkotuhomme ja natsismin kukistamisen hinnaksi.

 

Slaavilainen kulttuurialoite muistuttaa meitä slaavien ja juutalaisten joukkotuhosta ja onnittelee jokaista Voiton päivänä, 9. toukokuuta (osa Eurooppaa juhlii päivää 8. toukokuuta, mutta tarkoitus on sama, Voiton päivä).

 

Ja joka vuosi tänä hienona päivänä meidän tulisi muistaa uhrejamme ja kertoa totuus lapsenlapsillemme. Älkäämme koskaan unohtako, miten kärsimme, taistelimme ja voitimme yhden ihmiskunnan historian suurimmista haasteista. Sinä tärkeänä hetkenä olimme yhdessä, ja meidän tulee olla yhdessä kaikkea totalitarismia vastaan aina ja ikuisesti.

 

                                                                         Tämä ei saa koskaan enää tapahtua.

 

Ketään ei unohdeta emmekä me unohda koskaan.